Vertailusta kannustukseen; arvioinnin aikajana.

Ulla Lehtinen

1972 Peruskoulut käynnistyvät. Oppilaita vertaillaan toisiinsa. Oppilaiden osaamiset laitetaan paremmuusjärjestykseen ja arvosanat annetaan luokassa tietyn jakauman mukaisesti.

•  Oppilaan arvioinnin kahta erilaista tehtävää eli koulunkäynnin eri vaiheissa annettavaa ohjaavaa arviointia ja päättövaiheen osaamisen tason määrittelyä ei erotettu toisistaan.

1985 Oppilaan arvosana ei ole enää riipuvainen muiden arvosanoista. Arvioiden perusteina ovat väljät tavoitteet, joihin oppilasta verrataan "omien edellytysten rajoissa".

•  Valtakunnalliset ja kuntakohtaiset tavoitteet

1994  Arvioinnin ohjeet ovat yhä väljiä uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Arvioinnista päätetään pitkälti paikallisesti.

•  "Oppilasarvostelun on oltava yksilöllistä ja oppilaan kehitysvaiheen ja edellytykset huomioon ottavaa". Mutta ”Koska oppilasarvostelua käytetään muun muassa oppilasta koskevia valintapäätöksiä tehtäessä, sen tulee olla mahdollisimman luotettavaa ja tasapuolista”. 
  
  Arvosanojen antaminen pohjautui opetussuunnitelmassa päätettyihin tavoitteisiin. Oppilaan arvioinnin valtakunnallinen ohjaus väheni ja arviointi perustui yhä enemmän paikallisiin ratkaisuihin ja päätöksiin.

1999 Tehdään jako arviointiin koulun aikana ja peruskoulun päättyessä. Koulun aikana tehtävän arvioinnin on oltava ohjaavaa ja kannustavaa. Vasta päättöarvioinnissa määritellään oppilaan taso. Kevättodistus kuuluu kaikille ja muista arvioinneista päätetään paikallisesti. Sanallisia todistuksia voi antaa vielä seitsemäsluokkalaisillekin. 

• Arviointi perustui oppilaan omaan oppimis- ja kasvamisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin, jotka johdettiin opetussuunnitelmasta. Perusteissa korostettiin opettajan antaman jatkuvan palautteen merkitystä. Todistusten todettiin olevan vain yksi arviointipalautteen muoto. 
  
  Päättöarvioinnin tehtävänä oli määritellä oppilaan osaamisen taso perusopetuksen päättyessä. Päättöarvioinnin tuli olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja sen tuli kohdella oppilaita tasavertaisesti. Kouluaikainen arviointi ja päättöarviointi linkitettiin toisiinsa siten, että viimeistään kahdeksannella luokalla oppilaan omat tavoitteet suhteutetaan perusopetuksen tavoitteisiin ja päättöarvioinnin numeroasteikolle. Oppilas asetti tavoitteekseen tietyn tasoisen osaamisen tai tietyn päättöarvosanan. 
  
  Arvioinnin tueksi laadittiin valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit, joiden avulla määriteltiin arvosanaan kahdeksan (8 =”hyvä”) oikeuttava osaaminen. Kriteerit olivat kuitenkin suositusluonteisia ja niiden käytöstä päätettiin paikallisesti. 
  
  Opetushallitus alkoi rakentaa myös valtakunnallista koepankkia, josta kunnat ja koulut voisivat tilata eri oppiaineiden standardoituja kokeita päättöarvosanojen määrittämisen tueksi.

2000-luvun alku Arviointikeskustelut yleistyvät alaluokilla. Arvioinkikeskusteluihin osallistuvat opettaja, oppilas ja vanhemmat. 2000-luvun puolivälissä arviointikeskustelut yleistyvät myös yläluokilla.

• Arviointi- tai kehityskeskustelut ovat hyvä keino välittää informaatiota kodin ja koulun välillä ja antaa palautetta erilaisista oppilaan kasvuun ja oppimiseen liittyvistä asioista. Monipuolisen ja riittävän arviointipalautteen avulla myös huoltaja pystyy entistä paremmin tukemaan lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista. 
   
• Arvioinnin kohteina ovat oppiminen ja sen edistyminen sekä työskentely. Myös oppilaan käyttäytymistä tulee arvioida. Käyttäytymisen arviointi ei kuitenkaan ole osa oppiaineen arviointia, joten käyttäytyminen ei vaikuta esimerkiksi oppiaineesta saatuun todistusarvosanaan. 
• Opintojen aikaisessa arvioinnissa perusteet korostavat arvioinnin tehtävää oppimisprosessin tukemisessa ja ohjaamisessa sekä oppilaan kannustamisessa. 
• Lainsäädäntö edellyttää, että oppilaalle tulee antaa todistus lukuvuoden päätteeksi. Kaikki muu kirjallinenkin arviointipalaute voidaan antaa muulla tavoin, jos paikallisessa opetussuunnitelmassa niin päätetään. 

2013 Opetussuunnitelman perusteet uudistuvat. Peruskoulun päättötodistusten kriteereitä tarkennetaan, jotta päättötodistukset ovat vertailukelpoisia jatko-opintohaussa. Myös kuutosluokan kevätarvioon tulee yhteiset kriteerit. Arvioinnin kannustavuutta ja ohjausta korostetaan.

2016 Voimaan astuvassa perusopetuksen ops-luonnoksessa

Lähteet:

Helsingin Sanomat, Kotimaa, 9.12.2013; https://www.hs.fi/kotimaa/a1386476381725 

Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkolehti;  https://www.minedu.fi/etusivu/arkisto/2009/2603/arviointi.html

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016 luonnos; https://www.oph.fi/download/160358_opsluonnos_perusopetus_luvut_1_12_19092014.pdf